12. syyskuuta 2017

NYT STRESSAA

morning

Syksy tuntui tulevan oikein ryminällä ja toi mukanaan aikamoisen määrän ahdistusta, väsymystä ja stressiä. Etenkin siinä mielessä, että syksyn ja (toivonmukaan) elämäni viimeiset yo-kirjoitukset lähestyvät kovaa vauhtia. Ahdistaa, pelottaa enkä oikein luota itseeni. Sen lisäksi syysflunssa koittaa toisinaan painaa päälle, eikä jaksaminenkaan ole huipussaan, mutta pakko vain yrittää, vaikka kuinka väsyttäisi. Päivisin on paljon ohjelmaa, vaikka kesätyöt ovatkin nyt taakseen jäänyttä asiaa. Silti sänky suurimmaksi osaksi vetäisi puoleensa. Skippasin urheilun viime viikolla kokonaan ja edellisellä viikolla kävin salilla vain kerran, koska en vain jaksanut vaikka olisikin huvittanut.

Olen usein todella kireällä tuulella ja hermostun mitä pienemmistäkin asioista, vaikka en haluaisi, mutta koska stressaa ja ahdistaa. Pahinta on, etten pysty piilottamaan sitä vaan puran sen kaikkiin läheisiin ihmisiin, ihan vahingossa - tarkoittamatta. Ajatus siitä, etten läpäise koetta tälläkään kertaa saa stressitasoni nousemaan. Harvoin stressaan mitään asiaa näin kovasti tai näkyvästi, mutta tämän suhteen olen todella varpaisillani. En nimittäin vain jaksa enää ajatusta siitä, että täytyisi palata lukion penkille ja koittaa selvittää itseni ulos sieltä taas ensi keväänä. Se ei vain ole vaihtoehto.

Viime keväänä velloneet päänsäryt alkavat taas pikkuhiljaa hiipiä takaisin. Liekö syynä jumiutuneet niskat vai silmälasien puute. Silmäni siis joutuvat hieman eritavalla tarkentamaan katsomaani asiaa kuin normaalisti pitäisi. Lasien hankinta ei ole kuuleman mukaan mitenkään akuuttia, mutta lukiessa ja somea tai telkkaria katsellessani huomaan silmieni rasittuvan välillä aika lailla ja lasien tulisi viedä tämä pois. Ehkä niiden hankinta ei olisi ollenkaan huono asia, jos ne helpottaisivat oloani. Hierojallekin minua on yritetty patistaa jo jonkin aikaa ja ehkä se on uskottava ja varattava se aika. En koe olevani erityisen jääräpäinen, mutta tietyissä asioissa sitä taidan olla. Silloin kun jokin asia koskee minua itseäni. Muita kun taas olen auttamassa heti kun he apua tarvitsevat.

Samalla tämän kaiken keskellä ahdistaa ajatus siitä, mitä jos en saakaan töitä tulevaksi vuodeksi? Lopetin kesätyöni, keskityn kirjoituksiin ja sen jälkeen tavoitteena ja toiveena olisi saada tulevalle vuodelle töitä. Olen pyöritellyt päässäni ajatuksia mahdollisista paikoista jonne aion hakea, mutta samalla olen sillä kantilla, että mikä vain käy. Eihän sen tarvitse olla tulevaisuuden työni. Kunhan niitä vain saisi, sillä nykyään työllistymistilanne kuin ei ole sitä, että haenpa tuonne ja paikka on takuuvarmasti minun.

On kuitenkin ollut ilo huomata, vaikka kuinka olisin huonolla tuulella ja pakka ei meinaa pysyä kasassa, ympärilläni on joukko ihmisiä jotka tsemppaavat ja rakastavat siitäkin huolimatta, etten välttämättä anna itsestäni aina sitä parasta juuri sillä hetkellä. Siitä olenkin todella kiitollinen näille kaikille <3 Ja jos te tätä luette, tiedätte kyllä keitä tarkoitan.

morning2
morning3

Tämän päivän agendana on värjätä hiukset, lukea matikkaa ja kipittää käymään ruokakaupassa. Muuten päivä meneekin varmasti aikalailla sisätiloissa, sillä taas sataa...

Kivaa päivää!

xx Sofia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti piristää päivääni ♥